Takana kaksi päivää harvoin tavattujen vieraiden kanssa. Serkkuni saapui virkeänä, eikä Atlannin ylitys pahemmin vielä haitannut. Edellisestä tapaamisesta on vuosia, joten oli ihana nähdä ja jutella kuulumiset. Ilta vierähti pitkälle puolen yön toiselle puolelle, ennen kuin maltoimme kömpiä nukkumaan.

Aamulla kävimme kirkossa. Oli kiva olla oman seurakunnan sadonkorjuujuhlassa mukana, kun koko kesä huideltiin muilla mailla. Omaan kotikirkkoon oikein kaipasi. Nautin suunnattomasti, kun kotini ikkunaan näkyy oma kirkko. Sitä on aina mukava katsella vaikkapa töiden jälkeen teekupposta juodessa. Serkkuni tapasi kirkossa vanhan tuttunsa lähetysmailla olon ajalta. Niin sitä töitä tehdään maapallon toisella puolella ja kuitenkin tavataan pienen kylän kirkossa vuosikymmenten päästä ja vielä tunnetaan ulkonäöstä! Loppujen lopuksi vanha fraasi "Maapallo on pieni" pitää paikkansa.

Olisin toivonut vieraiden viihtyvän pidempään, mutta lento takaisin kotiin on jo keskiviikkona, joten lounaan jälkeen lähtivät ajelemaan  etelää kohti. Tuntui haikealta! Koskahan seuraavaksi tavataan?

Sisareni soitteli mökiltä. Sisälle oli tullut kaksi ampiaista ja toinen oli istunut muitta mutkitta sisarentyttäreni niskaan ja PISTÄNYT! Voi sitä huudon määrää. Onneksi kortisonia löytyi avuksi. Ei ne otukset kyllä kesällä noin äreitä olleet. Minäkin kiikutin niitä kahdella kupilla kymmeniä pihalle (Meillä ei niitä koskaan tapeta!) ja koskaan eivät käyttäytyneet vihaisesti.

Nella-koira on saanut juosta vapaana mökillä ja nauttinut varmasti.

Tiellä oli ollut iso sinisenmusta metso perjantaina. Minä olen nähnyt siellä paljon teeriä ja pyitä mutta en metsoa.  Varmaan metsälintukanta on elpynyt tänä kesänä. Lankomies oli käyttänyt ajan uisteluun ja saamme valmiiksi fileoitua kalaa. Ihanaa! Voisin luopua lihasta ja syödä pelkkää kalaa, jos en olisi niin laiska ruokani suhteen. Erikoisruokavaliot vaativat vähän vaivaa ja on jotenkin helpompaa syödä sekaravintoa. Mieleltäni olisin kyllä enemmän kasvissyöjä.

Tiistaina pitää päästä mökille käymään... On jo vähän ikävä!