Oi, katsokaa, miten lainehet
niin kauniisti rantoja kaulaa!
Oi, kuunnelkaa, miten lintuset
niin kauniisti lehdossa laulaa!
Oi, ootteko nähnehet illan kuun
ja kuullehet kuisketta metsän puun,
min ylitse valkeat hattarat
suvitaivaalla vaeltavat?
                                       (Eino Leino)

Tänä runon ja suven sekä Eino Leinon päivän aamuna etsittiin kiivaasti runokirjaa, joka on täällä mökillä ollut kesät talvet. Vaan nytpä on hukassa! Ei löytynyt mistään. Mummi on varmaan viime syksynä napannut mukaansa kaupunkiin. Onneksi löytyi kirjahyllystä kaksi vanhaa Oppikoulun lukukirjaa vuodelta 1952 (E.A. Saarimaa). Niissä takuuvarmasti on runoja tälle päivälle.

Tällä Eino Leinon runolla aloitimme ja jatkamme klo 10 kuuntelemalla Radio Ylen ykköseltä Leinon lauluja. Lippu on vedetty salkoon ja mansikkakakun aion laittaa kasaan päiväkahvia varten. Täytyyhän nyt juhlapäivän arjesta erottua! (Täällä mökilllä pykätään juhlia pystyyn pienemmästäkin syystä!)

Hyvää keskikesän juhlapäivää!