Tänään esikoululaiset olivat kouluun tutustumassa. Jännittyneinä, innosta puhkuen he katselivat koulun tiloja ja tomerasti tekivät pieniä koulutehtäviä. Laulettiin ja leikittiin, tutustuttiin Aapiseen ja mietittiin, mitä koulussa syksyllä opitaan. Kaiken kruunasi jäätelön syönti.

Tulin taas kerran niin hyvälle mielelle pieniä eskarioppilaita seuratessani. Kaikista huokui aito uteliaisuus ja tiedonhalu. Koulun alku on niin mukava ja jännittävä asia kaikille.

Kumpa oppimisen ilo ja uteliaisuus säilyisi jatkossakin. Valitettavasti näin ei  kaikkien oppilaiden kohdalla käy, vaan vaatimukset ja tuen puute saattavat lannistaa opintiellä. Meidän aikuisten, niin koulun väen kuin vanhempienkin, tulisi muistaa, että aito välittäminen, tuki ja kannustus kuuluu meidän kaikkien tehtäviin. Oppilasta ei saa jättää yksin. Pelkkä koulun tuki ei riitä, vaan samassa veneessä pitää olla myös vanhempien.

"Syksyllä tavataan!" kaikui käytävässä. Minä jatkan kolmosteni kanssa, mutta pienessä koulussamme olemme kaikki tuttuja toisillemme, joten tulevien ekaluokkalaistenkin kanssa yhteistyö jatkuu ainakin kummitoiminnan merkeissä.