Viime päivinä on tavattu isoja ja pieniä ystäviä, sukulaisia ja kummilapsia. Eilen oli mökillä kaukaisimmat vieraat: tulossa New Yorkista ja menossa Taiwanille. Oli mukava nähdä. Vuosi oli vierähtänyt edellisestä tapaamisesta. Suomi näytti taas parhaimmat kasvonsa hellepäivän muodossa, niinkuin on ollut tapana vuosien varrella näiden vieraidemme kohdalla. Seuraavan kerran tapaamme ehkä vasta kahden vuoden päästä. Lapsetkin ovat kasvaneet hurjasti siinä ajassa.

Tänään oli kummipoikien vuoro. Heitä tapaamme yleensä kaksi kertaa vuodessa, kesällä ja joulun tienoissa. Kun asumme etäällä toisistamme, on mukava, että edes lomat ja juhlapäivät kokoavat meidät yhteen. Toiselle kummilapselle olin ahertanut juttuja kummikirjaan yhteisistä tapaamisista. Täyttelen sitä parin vuoden välein ja kirjassa säilyy muistissa yhteiset kokemuksemme toivottavasti vuosikymmenet eteenpäin. Kirjaa on hauska kirjoittaa, kiiltokuvien ja tarrojen liimailuista nyt puhumattakaan! Toivottavasti lukeminen on yhtä mukavaa.

Mökillä oli vierekkäin isoja ja pieniä crokseja. Oli kyllä omistajissakin hiukan kokoeroa. Oli mukava tavata teidät kaikki!