Mökillä kesäisin on ollut tapana juhlia mukavia juttuja lättykesteillä. Varsinkin silloin, kun sisareni tyttäret ovat täällä yökyläilemässä, lätyt ovat kuuluneet ohjelmanumeroon. Ne ovat mummin bravuurinumero, mutta ovat ne minunkin ihan syötäviä!

Eilen vietimme Karin isän 86-vuotissynttäreitä. Tällä kertaa ei ollut juhlia, vaan perhepiirissä paistelimme lättyjä. Hilloina oli itse tehtyä mansikkaa ja vadelmaa ja sankari sai toiselta pojaltaan lahjaksi tuoreita suolta noukittuja hilloja. Tuntui olevan mieluinen lahja.

Mikähän siinä on, että lätyt kesällä maistuvat aina niin hyviltä! En koskaan paista niitä talvella, enkä kyllä kaipaakaan. Mutta mökkikesään lätyt aina kuuluvat, joskin kohtuudella.