Seurakuntamme järjestämä 9. urkuviikko alkoi tänään. Ensimmäisessä konsertissa entinen ja nykyinen kanttorimme soittivat urkukoraaleja ja yleisö sai laulaa aina kyseisen virren. Oli mukava aloituskonsertti ja yleisöäkin ihan kivasti paikalla.

Huomenna esiintyy unkarilainen urkuri János Gyulvészi ja tiistaina on vuorossa koululaiskonsertti, jossa minäkin olen hommissa juontajana. Keskiviikkona saamme kuulla konsertin kitaralla, perjantaina on vuorossa urkuvartti ja viikko päättyy sunnuntaina Christian Ahlskogin Liszt-konserttiin säveltäjän juhlavuoden kunniaksi.

Toivottavasti saamme yleisöä konsertteihin. Urkumusiikki ei ole sieltä helpoimmasta päästä kuuntelijaa ajatellen, ja isoissa kaupungeissakin saattaa olla nimekkäällä taiteilijalla vain kourallinen kuulijoita. Minulla on ollut tapana istua kaikki konsertit läpi. Täältä mökiltä käsin toteutettuna tarkoittaa sitä, etten ehdi muuta kuin käydä nukkumassa täällä.

Hyvin soitettua urkumusiikkia on ihana kuunnella, tosin myönnän, että sitäkin on pitänyt ihan opetella. En välttämättä pidä kaikesta kuulemastani, mutta silti live-esityksessä on aina mukava olla, vaikkei mielimusiikkia olisikaan. Tunnin rauhoittuminen paikallaan klassisen musiikin parissa kauniissa ympäristössä tekee aina hyvää niin korvalle kuin sielullekin!