Omituisten otusten kesä: Ei kyyn tapaaminen vielä riittänyt!

Tiistai-iltana tein töitä kotona mökillä myöhään. Nukkumaan ehdin vasta yhden kieppeillä. Uni ei meinannut tulla silmään, kierin ja pyörin miettien seuraavana päivänä alkavaa työtä.

Olin sittenkin nukahtanut, mutta kahden aikaan havahduin rapinaan ikkunan rullakaihtimessa. Kuvittelin sen olevan yöperhonen ja käänsin vain kylkeä. Rapina kuitenkin voimistui ja pomppasin pystyyn sytyttämään valot. Ikkunassa, pitsiverhon ja rullakaihtimen välissä mönki LEPAKKO! Sytyttäessäni valot se häiriintyi, lähti lentoon ja lensi tuvan puolelle. Minä äimistyneenä väistin kohti tulevaa otusta, mutta tajusin paiskata makuuhuoneen oven kiinni.

Hämärän tuvan puolella otus lentää viuhtoi seinältä toiselle. Ryntäsin laittamaan ulko-oven auki, mutta eihän se sinne hoksannut mennä. Riippui välillä isoäidin ryijyssä, hirren kyljessä tai oven päällä.

Istuin sohvalle miettimään. Miten ihmeessä saan lepakon ulos? Otin lattiaharjan ja varovaisesti hätistin sitä ulko-oven suuntaan, sammutin valot, välillä sytytin takaisin, mutta poistua se ei osannut. Hämärässä lensi kovaa vauhtia ja valojen ollessa päällä istui seinällä!

Sitten muistin käärmesaavin! Jos sillä saatiin kyy kiinni, niin kai sillä saisi lepakonkin vangittua. Hipsin pihalle kirpeään yöilmaan hakemaan mökin takaa isoa saavia, joka oli täynnä koivunsiemeniä. Ei muuta kuin pesemään se letkulla puhtaaksi. Sitten hiivin tupaan. Lepakko lensi jonnekin ja hävisi näkyvistäni. Jouduin harjalla huitomaan verhoja ja takkinaulakkoa. Jostain se tuli taas esiin ja istui seinälle. Silloin laitoin saavin vinosti sen eteen ja kannella hätistin sitä seinältä ja bingo: Lepakko lensi suoraan saaviin! Iskin kannen päälle ja raahasin saavin kuistille sulkien oven perässäni. Kun avasin kannen, otus iloisesti lensi pihalle. Luin sille lakia: "Mökin ulkopuoli on lepakoiden, sisäpuoli ihmisten!" Toivottavasti oli oppivainen yksilö.

Urakassa virkistyin niin, että nukuin vasta puoli neljän jälkeen. Seitsemältä nousin ylös, koska ansiotyö kutsui lomalaista ja tiivistin tappuralla ensi töikseni makuuhuoneen nurkan. Katon rajassa listan alla oli pieni kolo. Vanhassa mökissä hirret elää ja sen seurauksena yövieraita voi näköjään ilmestyä. Toivottavasti oli ensimmäinen ja viimeinen kerta!