Kimpsut ja kampsut pakattiin sunnuntaina, laskettiin isännänviiri alas ja katsottiin haikeasti mökkirantaa: Kiitos tästä neljästä kuukaudesta! Nyt on aika palata taas mökiltä kaupunkiin.

Ihanat siivoojaystäväni olivat puunanneet pölyisen asuntomme ihanan raikkaaksi. Mistä sitä pölyä kertyykin, vaikka yhtään yötä ei koko kesänä ole täällä vietetty, kukkia vain kasteltu kerran viikossa. Tämä taitaa säilyä mysteerinä! Nyt on kuitenkin joka puolella niin siistiä. Koko ilta on mennyt kävellessä huoneesta toiseen ja kummastellessa sivistyksen ihmeitä. Ihan hauskaa, kun kuumaa vettä tulee hanasta, ei tarvitse juosta pihan poikki ulkohuussiin ja kaiken maailman koneet hoitavat taloustöitä. Niin helppoa ja vaivatonta! Mutta...

Miten mökillä olo on ollutkin niin ihanaa, kaikesta hankaluudesta huolimatta! Vähän haikein mielin lukitsin ovet, vaikka toisaalta sinne voi viikonloppuina palata, jos ilmat ovat mukavia. Töiden ja harrastusten päästyä vauhtiin kaupungissa on kuitenkin pakko olla. Viime viikolla meni jo sellaiseksi, että kävin rannassa vain nukkumassa, eikä siinä oikein ollut mitään järkeä.

Ihana, uusi keväällä saatu hissi tuo minut vaivattomasti ja nopeasti tänne ylös "maailman katolle". Ei ole ikävä vanhaa, vaappuvaa ja hidasta rakkinetta. Tavaroiden kannossa eilen huomasi eron, kun hissin ovia ei tarvitse itse avata vaan kädet ovat vapaat kantamiseen. Hissin konehuone on asuntoni vieressä ja ennen sieltä kuului ikävää napsumista. Nyt kone toimii erilaisella tekniikalla ja täällä on hiljaista kuin huopatossutehtaassa: Hissistä ei sisälle asuntoon kuulu pihahdustakaan. "Siistiä!"

Taidan lähteä nukkumaan! Jos maltan...